Helsingin budjettiesitys pyöräilijän näkökulmasta

Kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksessa mainitaan pyöräily kolme kertaa. Tämä kertoo Helsingistä pyöräilykaupunkina paljon. Parannettavaa on. Tammikuussa aloittavaan uuteen valtuustoon saatiin kuitenkin onneksi monia pyöräilymyönteisiä valtuutettuja, joten tulevaisuudessa pyöräilyasiat saavat Helsingissä paljon aiempaa enemmän ansaitsemaansa huomiota.

Tässä huomioita talousarvioehdotuksen kolmesta pyöräilymaininnasta.

I "Kevyen liikenteen järjestelyt painottuvat kantakaupungin alueelle eteläiseen, läntiseen ja keskiseen suurpiiriin, jossa pyöräilyolosuhteet ovat vaikeimmat. Kevyen liikenteen siltojen investointiohjelmaan sisältyy Nordenskiöldinkadun ylikulkusilta Laaksossa ja Paciuksenkadun alikulkusilta Huopalahdessa."

Hyvää on, että toimenpiteet kohdistuvat kantakaupunkiin. Kuten budjetissa todetaan, pyöräilyolosuhteet ovat siellä vaikeimmat. Nordenskiöldinkadun ylikulkusiltaa on odoteltu kauan. Hienoa, että se saatiin mukaan investointiohjelmaan odotettavissa olevasta talouden laskusuhdanteesta huolimatta.

II "Sosiaalivirastossa kiinnitetään huomiota myös ympäristömyötäisiin liikkumismuotoihin työ- ja työasiointimatkoilla ja kannustetaan työntekijöitä tekemään matkoja joukkoliikenteellä, pyörällä sekä kävellen."

Hyvä, että sosiaalivirastossa on tehty tämä avaus. Pyöräilyyn on kiinnitettävä huomiota kaikissa muissakin virastoissa. Ympäristönäkökulma on huomioitava, mutta pyöräilyä on suosittava myös terveyssyistä maassa, jossa auto vie ja hissi tuo.

III "Pyöräilykuntien verkosto ry:n jäsenmaksu 1 700 euroa"

Helsinki on jäsen vuonna 2005 perustetussa yhteistyöverkostossa, jonka tavoitteena on kehittää pyöräilyä Suomessa. Nuorta verkostoa on voimistettava osana uuden pyöräilykulttuurin heräämistä. 1 700 euroa on pieni panos, mutta jäsenyyden symbolinen arvo on suuri.

Seuraavalla kerralla tarkastelen kevyen liikenteen saamia mainintoja ja rahoitusta talousarvioehdotuksessa.

Martti Tulenheimo
varavaltuutettu