Kaupunkifillari-blogi on muuttanut

Blogin uusi osoite on http://www.kaupunkifillari.fi.

Tätä vanhaa blogia (http://kaupunkifillari.blogspot.com) ei enää päivitetä ja se poistetaan jossain vaiheessa kokonaan.

Kaupunkifillari-blogi muuttaa

Kaupunkifillari-blogi muuttaa pääsiäisen alusviikolla uuteen osoitteeseen http://www.kaupunkifillari.fi. Samalla blogin tekniikka vaihtuu WordPress-alustaan joka mahdollistaa blogin paremman kehittämisen jatkossa. Vanha sisältö tulee löytymään myös uudesta sijainnista.

Ilmoitamme tarkemmin, kun siirto on tehty ja kirjanmerkit kannattaa päivittää.

Kriittinen pyöräretki + keskustelutilaisuus Eric Gillilandin kanssa

Hyvää kevättä!

Ensi tiistaina 7.4.2009 järjestetään tämän vuoden ensimmäinen kriittinen pyöräretki alkaen klo 17:00 tutulta paikalta eli Mantan patsaalta.

Kriittisen pyöräretken jälkeen kaikilla pyöräilyn ystävillä on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä kuulemaan Washingtonin pyöräilyunionin toiminnanjohtajan Eric Gillilandin kokemuksia siitä, mitä organisoidulla pyöräilynedistämisellä voidaan saavuttaa. Keskustelutilaisuus järjestetään kriittisen pyöräilyn jälkeen alkaen n. klo 19:00 Domus Gaudiumissa Mechelininkatu 3 C:ssä (ns. "Kolmannessa ylioppilastalossa", Kauppakorkeakoulun kirjaston ja Domus Academican välissä). Pyöräilyn päätöspaikalta eli Havisamandan patsaalta siirrytään yhdessä Domus Gaudiumiin.

Keskustelutilaisuus on lähtöläukaus sarjalle tilaisuuksia, joissa Helsingin seudun pyöräilyn ystävillä on mahdollisuus tavata ja keskustella ajankohtaisista aiheista kuukausittain aina kriittisen pyöräilyn jälkeen. Kriittisen pyöräilyn järjestävät Helsingin maanystävät, keskustelutilaisuudet organisoi Kauunkifillari.fi ja alustajiksi kutsutaan asiantuntijoita ja luottamushenkilöitä kaupungin virastoista, Helsingin Polkupyöräilijöistä, yrityksistä ja muista järjestöistä.


Mitä: Keskustelutilaisuus pyöräilyn edistämisestä, alustajana Eric Gilliland Washingtonin pyöräilyunionista
Missä: Domus Gaudiumissa Mechelininkatu 3 C, (katso kartta alla)
Milloin: ti 7.4.2009 klo 19:00
Lisätietoja: Martti Tulenheimo p. 041-538 9495


View Larger Map

PS: Eric Gillilandin varmistuminen puhujaksi meni hieman viimetippaan, minkä takia mainontakin käynnistyi vasta nyt. Teethän meille palveluksen ja levität viestiä kaikille ystävillesi.

Uusi Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tulossa

Vuonna 2011 valmistuvan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) laatiminen on käynnistynyt Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) johdolla.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on taata kaikille hyvät liikkumis- ja kuljetusmahdollisuudet, toimivat yhdyskunnat ja hyvä elinympäristö, ja edistää siten seudun kilpailukykyä ja vetovoimaa. Sidosryhmien ja kansalaisten osallistuminen ja vuorovaikutus muodostavat keskeisen osan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011:n valmistelua ja vaikutusten arviointia.

Liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan ensimmäistä kertaa Helsingin seudun 14 kunnan alueelle sisältäen pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) lisäksi KUUMA-kunnat (Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä ja Pornainen) ja Kuntaryhmä Neloset (Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti, Sipoo). Suunnitelmassa määritellään liikennejärjestelmän kehittämisen suuntaviivat ja suunnataan seudullista liikennepolitiikkaa aina vuoteen 2050.

Lisätietoja: http://www.ytv.fi/plj

Pitäisikö Suomen pyöräilijöiden yhdistyä?

Olen jo pitkään asiaa pohtinut ja muutkin siitä ovat maininneet, että Suomesta puuttuu kansallinen arkipyöräilijöiden äänenkannattaja. Torstaina 2.4.2009 Helsinkiin tulee viikoksi vierailulle Washingtonin pyöräilyunionin toimitusjohtaja Eric Gilliland. Vaikka Yhdysvallat onkin autojen luvattu maa, niin siellä myös pyöräilijät ovat kansallisesti huomattavasti paremmin organisoituneet, kuin Suomessa.

Dodon sivuilta löytyi artikkeli, missä Suomen pyöräilyn edistämisen tilanne oli tiivistetty yhteen lauseeseen: "pyöräilyn edistäjät toimivat edelleen hajallaan eivätkä tiedä tarpeeksi muiden tahojen kampanjoista tai toimintasuunnitelmista".

Yhdistäkäämme voimamme sanon minä. Ensi tiistaina muuten on käsittääkseni kevään ensimmäinen Kriittinen pyöräily.

-Jogi

Pyöräily Hämeentiellä - vastaa kyselyyn!

Helsingin Polkupyöräilijät ry. (HePo) kartoittaa kokemuksia pyöräilystä Hämeentiellä välillä Hakaniemi-Kurvi. Vastatkamme heille joukoin.

---CLIP---

Toivomme alueella asuvilta, työskenteleviltä ja Hämeentiellä muuten liikkuvilta pyöräilijöiltä tietoa tien käytöstä, turvallisuudesta ja mahdollisista onnettomuuksista. Kysely tarjoaa myös mahdollisuuden vapaaseen kommentointiin.

Vuonna 2008 HePo yritti monen muun järjestön kanssa vaikuttaa kaupunkisuunnittelulautakuntaan niin, että Hämeentie otettaisiin mukaan kantakaupungin pyöräteiden tavoiteverkkosuunnitelmaan. Lautakunta hylkäsi äänestyksen jälkeen toiveemme.

Kyselyvastausten pohjalta laadimme uuden kannanoton, jolla lähestymme kaupungin päättäjiä kehittämään Hämeentien pyöräilyolosuhteita.

Kysely on osoitteessa http://www.hepo.fi/ext/kysely/

Pyörätie katutasossa

Tässä on kuva ratkaisusta, jollaista olen joskus haveillut Helsingin yksisuuntaisille kaduille, kuten Albertinkadulle. Pyörätie, joka olisi katutasossa parkkeerattujen autojen ja jalkakäytävän välissä.




Albertin kadulle tämä sopisi mielestäni erinomasisesti, sillä nykyisinkään kadun leveys ei riitä kunnolla kahden kaistan rinnakkaiseen autoliikenteeseen. Pyörätien sijoittamisen jälkeen katu kapenisi selkeästi yksikaistaiseksi yhdensuuntaiseksi kaduksi ja vaaralliset kaasutteluohittelut loppuisivat.

Kuva on New Yorkin Grand Streetin suunnitelmasta, Kannattaa katsoa erityisesti PDF-muotoinen suunnitelmadokumentti, jossa suunnitteluratkaisun perustelut ja Köpiksen malli esitellään selkeästi.

Talipyöräilykyselyn vastaukset

Jo syksystä asti on täällä roikkunut kommentointiosiossa kysely talvipyöräilystä (Kyselyn lopetuspäivämäärä 26.11.2008), tulokset näyttävät hyvältä.


Miten suhtaudut polkupyöräilyyn talvella?

En omista polkupyörää 1%
Laitan pyörän talviteloille 4%
Harkitsen talvipyöräilyn kokeilemista 9%
Pyöräilen joskus hyvällä säällä tavellakin 14%
Pyöräilen arkiajoa pikkupakkasessakin 13%
Pyöräilen päivittäin, myös paukkupakkasessa ja räntäsateessa 26%
Mikään ei pysäytä minua ja pyörääni 28%

95 vastaajaa.

Pyöräilyn kaksinkertaistamiseen on sitouduttava

Kirjoitus julkaistiin alunperin Martti Tulenheimon blogissa 10.3.2009.

Olen laatimassa Helsingin valtuustostrategiaan kahta ehdotusta pyöräilyn edellytysten parantamiseksi Helsingissä. On kaksi keskeistä toimenpidettä, joilla pyöräily saadaan Helsingissä nousuun. Esittelin niistä eilen ensimmäisen ja tänään toisen.

Pelkkä tavoiteohjelma ja sen rinnalle laadittu toimenpideohjelma eivät vielä yhdessäkään riitä tekemään Helsingistä pyöräilykaupunkia. Niiden tueksi tarvitaan poliittinen ohjelma, johon kaikki poliittiset ryhmät sitoutuvat. Sitä toteuttamaan tarvitaan virkamiehiä, joilla on sekä riittävä asiaosaaminen että viran myötä syntyvä asema tehdä pyöräilyä koskevia päätöksiä.

Tämä tapahtuu perustamalla määräaikainen projekti pyöräilyn edellytysten parantamiseksi. Sen ei tarvitse rajoittua vain pyöräilyn kaksinkertaistamiseen, vaan projektin tavoite voidaan määritellä laajemmin pyöräilyn edellytysten parantamiseksi.

Projektin päättyessä virkaa hoitava(t) henkilö(t) jää(vät) pysyvästi huolehtimaan pyöräilyn edellytyksistä osana Helsingin liikenne- ja katusuunnittelua. Projektille tarvitaan iskevä nimi. Kutsutaan sitä toistaiseksi työnimellä Fillari-Helsinki 2020, kunnes keksitään parempi.

Tämä on ainoa keino varmistaa, että pyöräilyä koskevissa asioissa kuullaan aina ja joka kerta pyöräilyn edellytysten huomioimiseen sitoutunutta virkamiehistöä, kuten autoilunkin kohdalla tehdään. Muutoin käy niin kuin olen nopeasti oppinut lautakuntatyöskentelyssäni: Helsingin kaupungin pyöräilyn edistämistä varten itse laatiman tavoiteohjelman kauniiden tavoitteiden ylitse tallotaan autolähtökohtaisella suunnittelunäkökulmalla.

Helsingissä on kokemusta onnistuneista tiettyyn asiaan kohdistuneista projekteista. Kaksi ensimmäisenä mieleeni nousevaa tapausesimerkkiä ovat

1) Stop Töhryille -projekti
2) Esteetön Helsinki -nimellä alkanut Helsinki kaikille -projekti

Projektin toteutus ei maksa sen enempää tai vähempää kuin virkamiesten palkkaaminen muutoinkaan. Kyse on siitä, että projektin myötä pyöräilylle annetaan Helsingissä virallinen ja tunnustettu asema, jolla kaupunki osoittaa sitoutuvansa asian edistämiseen.

Tavoitteena on kaksinkertaistaa pyöräilyn määrä vuoden 2000 määrään verrattuna. Määräajasta päättäköön kaupunginvaltuusto. Itse ehdottaisin vuotta 2020, jolloin pyöräilyn kulkutapaosuuden on oltava 12 prosenttia Helsingin liikenteestä. Tämä nostaisi Helsingin hyväksi keskitasoiseksi suomalaiseksi pyöräilykaupungiksi Porin, Kouvolan, Polvijärven ja Tuusulan rinnalle. Matkaa Oulun 20 prosenttiin jää vielä. Pohjolan pyöräilypääkaupungin asema säilynee leveyspiirillä 65°01’ N vielä pitkään.

Valtuustostrategia pyöräilijän näkökulmasta

Kirjoitus julkaistiin alunperin Martti Tulenheimon blogissa 9.3.2009.

Helsingissä laaditaan parhaillaan ensimmäistä kertaa kaupunginvaltuustolle strategiaohjelmaa. Strategia kattaa kauden 2009-2012. Ohjelmasta tulee konkreettinen lista niistä asioista, joihin kaupunginvaltuusto aikoo neljän vuoden aikana erityisesti panostaa. Siinä esitetään kaupungin keskeiset tavoitteet ja kehittämiskohteet sekä tärkeimmät toimenpiteet tulevalle valtuustokaudelle. Valtuusto hyväksyy ohjelman huhtikuussa.

Tässä vaiheessa pohjaesityksessä otetaan hyvin varovaisesti kantaa pyöräilyn puolesta. Pyrin itse vaikuttamaan Helsingin Vihreiden kautta siihen, että turhasta kainostelusta luovutaan ja sovitaan sen sijaan sitovasta päivämäärästä, johon mennessä pyöräilyn edellytykset pannaan Helsingissä sellaiseen kuntoon, että ikuisuustavoite pyöräilyn kaksinkertaistamiseksi (PDF) toteutuu.

Koska kunnallispolitiikassa kaikkien asioiden käsittely vie aina oman aikansa, on turha odottaa, että Helsingistä tulisi todellista pyöräilykaupunkia viikossa tai kahdessa. Tai edes viidessä vuodessa. Realistisempaa on asettaa tavoite noin kymmenen vuoden päähän. Tällä hetkellä tavoite on vuodessa 2015, ja on selvää, ettei tavoite pyöräilyliikenteen osuuden nostamisesta 12 prosenttiin kaikista matkoista tule siihenkään mennessä toteutumaan.

Vertailun vuoksi todettakoon, että maan pyöräilypääkaupungissa Oulussa pyöräilyn kulkutapaosuus on lähes 20 prosenttia kaikista matkoista.

Helsinki asetti vuonna 1994 tavoitteen kaksinkertaistaa pyöräilyn määrän. Tavoitetta täsmennettiin vuonna 1996, jolloin sille annettiin aikaa vuoteen 2005 asti. Tavoite ei ole lähentynyt ja sitä päivitettiin vuonna 2003. Näillä näkymin tavoite ei toteudu jatkossakaan, koska se ei perustu yksityiskohtaisten toimenpiteiden listaamiseen, vaan ainoastaan yleisluontoisiin suuntaviivoihin.

Tavoiteohjelma tarvitseekin rinnalleen yksityiskohtaisen toimenpideohjelman, jonka keskiöön nostetaan pyöräilyn alueelliset epäkohdat ja näkökulmaksi otetaan liikennemuodon todelliset tarpeet. Kun pyöräilyn osuus kaksinkertaistuu, se tuottaa monia myönteisiä vaikutuksia: arvion mukaan "säästöt terveys- ja sosiaalimenoissa olisivat 67 miljoonaa euroa ja auto-onnettomuuksien kustannuksissa 27-56 miljoonaa euroa" vuodessa koko maassa.

Parantamisen varaa todella on. Helsinki on maan suurten kaupunkien joukossa peränpitäjä sanan kaikissa merkityksissä, kuten oheisesta Helsingin polkupyöräilijät ry:n kuviosta näkyy. Suurin osa tiedoista on peräisin henkilöliikennetutkimuksesta vuodelta 2004. Pääkaupunkiseudun luvut ovat peräisin YTV:n selvityksistä (2002) sekä KEHYLI -tutkimuksesta (1998).