Uusi Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tulossa

Vuonna 2011 valmistuvan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) laatiminen on käynnistynyt Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) johdolla.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on taata kaikille hyvät liikkumis- ja kuljetusmahdollisuudet, toimivat yhdyskunnat ja hyvä elinympäristö, ja edistää siten seudun kilpailukykyä ja vetovoimaa. Sidosryhmien ja kansalaisten osallistuminen ja vuorovaikutus muodostavat keskeisen osan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011:n valmistelua ja vaikutusten arviointia.

Liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan ensimmäistä kertaa Helsingin seudun 14 kunnan alueelle sisältäen pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) lisäksi KUUMA-kunnat (Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä ja Pornainen) ja Kuntaryhmä Neloset (Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti, Sipoo). Suunnitelmassa määritellään liikennejärjestelmän kehittämisen suuntaviivat ja suunnataan seudullista liikennepolitiikkaa aina vuoteen 2050.

Lisätietoja: http://www.ytv.fi/plj

Pitäisikö Suomen pyöräilijöiden yhdistyä?

Olen jo pitkään asiaa pohtinut ja muutkin siitä ovat maininneet, että Suomesta puuttuu kansallinen arkipyöräilijöiden äänenkannattaja. Torstaina 2.4.2009 Helsinkiin tulee viikoksi vierailulle Washingtonin pyöräilyunionin toimitusjohtaja Eric Gilliland. Vaikka Yhdysvallat onkin autojen luvattu maa, niin siellä myös pyöräilijät ovat kansallisesti huomattavasti paremmin organisoituneet, kuin Suomessa.

Dodon sivuilta löytyi artikkeli, missä Suomen pyöräilyn edistämisen tilanne oli tiivistetty yhteen lauseeseen: "pyöräilyn edistäjät toimivat edelleen hajallaan eivätkä tiedä tarpeeksi muiden tahojen kampanjoista tai toimintasuunnitelmista".

Yhdistäkäämme voimamme sanon minä. Ensi tiistaina muuten on käsittääkseni kevään ensimmäinen Kriittinen pyöräily.

-Jogi

Pyöräily Hämeentiellä - vastaa kyselyyn!

Helsingin Polkupyöräilijät ry. (HePo) kartoittaa kokemuksia pyöräilystä Hämeentiellä välillä Hakaniemi-Kurvi. Vastatkamme heille joukoin.

---CLIP---

Toivomme alueella asuvilta, työskenteleviltä ja Hämeentiellä muuten liikkuvilta pyöräilijöiltä tietoa tien käytöstä, turvallisuudesta ja mahdollisista onnettomuuksista. Kysely tarjoaa myös mahdollisuuden vapaaseen kommentointiin.

Vuonna 2008 HePo yritti monen muun järjestön kanssa vaikuttaa kaupunkisuunnittelulautakuntaan niin, että Hämeentie otettaisiin mukaan kantakaupungin pyöräteiden tavoiteverkkosuunnitelmaan. Lautakunta hylkäsi äänestyksen jälkeen toiveemme.

Kyselyvastausten pohjalta laadimme uuden kannanoton, jolla lähestymme kaupungin päättäjiä kehittämään Hämeentien pyöräilyolosuhteita.

Kysely on osoitteessa http://www.hepo.fi/ext/kysely/

Pyörätie katutasossa

Tässä on kuva ratkaisusta, jollaista olen joskus haveillut Helsingin yksisuuntaisille kaduille, kuten Albertinkadulle. Pyörätie, joka olisi katutasossa parkkeerattujen autojen ja jalkakäytävän välissä.




Albertin kadulle tämä sopisi mielestäni erinomasisesti, sillä nykyisinkään kadun leveys ei riitä kunnolla kahden kaistan rinnakkaiseen autoliikenteeseen. Pyörätien sijoittamisen jälkeen katu kapenisi selkeästi yksikaistaiseksi yhdensuuntaiseksi kaduksi ja vaaralliset kaasutteluohittelut loppuisivat.

Kuva on New Yorkin Grand Streetin suunnitelmasta, Kannattaa katsoa erityisesti PDF-muotoinen suunnitelmadokumentti, jossa suunnitteluratkaisun perustelut ja Köpiksen malli esitellään selkeästi.

Talipyöräilykyselyn vastaukset

Jo syksystä asti on täällä roikkunut kommentointiosiossa kysely talvipyöräilystä (Kyselyn lopetuspäivämäärä 26.11.2008), tulokset näyttävät hyvältä.


Miten suhtaudut polkupyöräilyyn talvella?

En omista polkupyörää 1%
Laitan pyörän talviteloille 4%
Harkitsen talvipyöräilyn kokeilemista 9%
Pyöräilen joskus hyvällä säällä tavellakin 14%
Pyöräilen arkiajoa pikkupakkasessakin 13%
Pyöräilen päivittäin, myös paukkupakkasessa ja räntäsateessa 26%
Mikään ei pysäytä minua ja pyörääni 28%

95 vastaajaa.

Pyöräilyn kaksinkertaistamiseen on sitouduttava

Kirjoitus julkaistiin alunperin Martti Tulenheimon blogissa 10.3.2009.

Olen laatimassa Helsingin valtuustostrategiaan kahta ehdotusta pyöräilyn edellytysten parantamiseksi Helsingissä. On kaksi keskeistä toimenpidettä, joilla pyöräily saadaan Helsingissä nousuun. Esittelin niistä eilen ensimmäisen ja tänään toisen.

Pelkkä tavoiteohjelma ja sen rinnalle laadittu toimenpideohjelma eivät vielä yhdessäkään riitä tekemään Helsingistä pyöräilykaupunkia. Niiden tueksi tarvitaan poliittinen ohjelma, johon kaikki poliittiset ryhmät sitoutuvat. Sitä toteuttamaan tarvitaan virkamiehiä, joilla on sekä riittävä asiaosaaminen että viran myötä syntyvä asema tehdä pyöräilyä koskevia päätöksiä.

Tämä tapahtuu perustamalla määräaikainen projekti pyöräilyn edellytysten parantamiseksi. Sen ei tarvitse rajoittua vain pyöräilyn kaksinkertaistamiseen, vaan projektin tavoite voidaan määritellä laajemmin pyöräilyn edellytysten parantamiseksi.

Projektin päättyessä virkaa hoitava(t) henkilö(t) jää(vät) pysyvästi huolehtimaan pyöräilyn edellytyksistä osana Helsingin liikenne- ja katusuunnittelua. Projektille tarvitaan iskevä nimi. Kutsutaan sitä toistaiseksi työnimellä Fillari-Helsinki 2020, kunnes keksitään parempi.

Tämä on ainoa keino varmistaa, että pyöräilyä koskevissa asioissa kuullaan aina ja joka kerta pyöräilyn edellytysten huomioimiseen sitoutunutta virkamiehistöä, kuten autoilunkin kohdalla tehdään. Muutoin käy niin kuin olen nopeasti oppinut lautakuntatyöskentelyssäni: Helsingin kaupungin pyöräilyn edistämistä varten itse laatiman tavoiteohjelman kauniiden tavoitteiden ylitse tallotaan autolähtökohtaisella suunnittelunäkökulmalla.

Helsingissä on kokemusta onnistuneista tiettyyn asiaan kohdistuneista projekteista. Kaksi ensimmäisenä mieleeni nousevaa tapausesimerkkiä ovat

1) Stop Töhryille -projekti
2) Esteetön Helsinki -nimellä alkanut Helsinki kaikille -projekti

Projektin toteutus ei maksa sen enempää tai vähempää kuin virkamiesten palkkaaminen muutoinkaan. Kyse on siitä, että projektin myötä pyöräilylle annetaan Helsingissä virallinen ja tunnustettu asema, jolla kaupunki osoittaa sitoutuvansa asian edistämiseen.

Tavoitteena on kaksinkertaistaa pyöräilyn määrä vuoden 2000 määrään verrattuna. Määräajasta päättäköön kaupunginvaltuusto. Itse ehdottaisin vuotta 2020, jolloin pyöräilyn kulkutapaosuuden on oltava 12 prosenttia Helsingin liikenteestä. Tämä nostaisi Helsingin hyväksi keskitasoiseksi suomalaiseksi pyöräilykaupungiksi Porin, Kouvolan, Polvijärven ja Tuusulan rinnalle. Matkaa Oulun 20 prosenttiin jää vielä. Pohjolan pyöräilypääkaupungin asema säilynee leveyspiirillä 65°01’ N vielä pitkään.

Valtuustostrategia pyöräilijän näkökulmasta

Kirjoitus julkaistiin alunperin Martti Tulenheimon blogissa 9.3.2009.

Helsingissä laaditaan parhaillaan ensimmäistä kertaa kaupunginvaltuustolle strategiaohjelmaa. Strategia kattaa kauden 2009-2012. Ohjelmasta tulee konkreettinen lista niistä asioista, joihin kaupunginvaltuusto aikoo neljän vuoden aikana erityisesti panostaa. Siinä esitetään kaupungin keskeiset tavoitteet ja kehittämiskohteet sekä tärkeimmät toimenpiteet tulevalle valtuustokaudelle. Valtuusto hyväksyy ohjelman huhtikuussa.

Tässä vaiheessa pohjaesityksessä otetaan hyvin varovaisesti kantaa pyöräilyn puolesta. Pyrin itse vaikuttamaan Helsingin Vihreiden kautta siihen, että turhasta kainostelusta luovutaan ja sovitaan sen sijaan sitovasta päivämäärästä, johon mennessä pyöräilyn edellytykset pannaan Helsingissä sellaiseen kuntoon, että ikuisuustavoite pyöräilyn kaksinkertaistamiseksi (PDF) toteutuu.

Koska kunnallispolitiikassa kaikkien asioiden käsittely vie aina oman aikansa, on turha odottaa, että Helsingistä tulisi todellista pyöräilykaupunkia viikossa tai kahdessa. Tai edes viidessä vuodessa. Realistisempaa on asettaa tavoite noin kymmenen vuoden päähän. Tällä hetkellä tavoite on vuodessa 2015, ja on selvää, ettei tavoite pyöräilyliikenteen osuuden nostamisesta 12 prosenttiin kaikista matkoista tule siihenkään mennessä toteutumaan.

Vertailun vuoksi todettakoon, että maan pyöräilypääkaupungissa Oulussa pyöräilyn kulkutapaosuus on lähes 20 prosenttia kaikista matkoista.

Helsinki asetti vuonna 1994 tavoitteen kaksinkertaistaa pyöräilyn määrän. Tavoitetta täsmennettiin vuonna 1996, jolloin sille annettiin aikaa vuoteen 2005 asti. Tavoite ei ole lähentynyt ja sitä päivitettiin vuonna 2003. Näillä näkymin tavoite ei toteudu jatkossakaan, koska se ei perustu yksityiskohtaisten toimenpiteiden listaamiseen, vaan ainoastaan yleisluontoisiin suuntaviivoihin.

Tavoiteohjelma tarvitseekin rinnalleen yksityiskohtaisen toimenpideohjelman, jonka keskiöön nostetaan pyöräilyn alueelliset epäkohdat ja näkökulmaksi otetaan liikennemuodon todelliset tarpeet. Kun pyöräilyn osuus kaksinkertaistuu, se tuottaa monia myönteisiä vaikutuksia: arvion mukaan "säästöt terveys- ja sosiaalimenoissa olisivat 67 miljoonaa euroa ja auto-onnettomuuksien kustannuksissa 27-56 miljoonaa euroa" vuodessa koko maassa.

Parantamisen varaa todella on. Helsinki on maan suurten kaupunkien joukossa peränpitäjä sanan kaikissa merkityksissä, kuten oheisesta Helsingin polkupyöräilijät ry:n kuviosta näkyy. Suurin osa tiedoista on peräisin henkilöliikennetutkimuksesta vuodelta 2004. Pääkaupunkiseudun luvut ovat peräisin YTV:n selvityksistä (2002) sekä KEHYLI -tutkimuksesta (1998).

Pyöräilijöiden palautekanava kaupunkisuunnitteluvirastolle

Viime marraskuussa kirjoitin otsikolla "Pyöräilyryhmästä lähti liikeidea" ideasta, joka oli syntynyt eräässä pyöräilyryhmän syksyisessä kokoontumisessa.

Sittemmin idea on saanut mm. rahoitusta Tekesiltä ja mikä parasta Helsingin kaupunki on lähtenyt mukaan kehityskumppaniksi. Tiedote asiasta löytyy openfeedback.org sivustolta ja alla lyhyt kalvoshow, joka antaa pikaisen silmäyksen siihen, mistä on kysymys.

Pyöräilijöiden avoin palautekanava Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle

View more presentations from apoikola. (tags: pyöräily avoimuus)

Terveisin: Antti Poikola

Eurovaalit ja pyöräily

Moi,

Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että miten pyöräily liittyy kesäkuussa käytäviin eurovaaleihin. Olen siinä mielessä tavis Suomalainen, että koko eurovaalit ja Eurooppapolitiikka ovat hieman etäisiä minulle, joten ihan heti ei alkanut raksuttaa, että mitä pyöräilyasioita MEP:ien voisi odottaa ajavan parlamentissa.

Eilen löysin European Cyclists' Federationin sivuilta seuraavat 10 ehdotusta (oma nopea suomennokseni, kannattaa katsoa alkuperäislähde):

---CLIP---
Kymmenkohtainen ohjelma, johon seuraavan Europarlamentin 2009-2014 tulisi keskittyä. Keskeinen viesti on, että pyöräilyn osuutta kasvattamalla voidaan auttaa ratkaisemaan monia merkittäviä ongelmia, joita Eurooppa kohtaa: heikko ilmanlaatu, meluongelmat, liikenteen ruuhkautuminen, ilmastonmuutos, riippuvuus tuontiöljystä ja kansalaisten vähäisestä liikunnasta johtuvat terveysongelmat. Hyvä uutinen on, että pyöräilyä voidaan lisätä ja "tuottaa" aivan, kuten mitä tahansa muutakin liikennemuotoa. Eurovaaliehdokkaita pyydetään antamaan poliittinen tukensa pyöräilylle europarlamentin seuraavalla kaudella.

1) Jäsenmaiden parlamenttien välinen pyöräilyryhmä: Tukea ryhmän syntymistä Euroopan parlamentissa ja osallistua ryhmän toimintaan.

2) Pyöräily osana TEN-T (Euroopanlaajuinen liikenneverkoston toimeenpanovirasto) ohjelmaa: Sisällytetään EuroVelo pyöräilyreittiverkosto osaksi Euroopan liikenneverkostoa (trans-European transport network).

3) Pyöräily ja autojen törmäystestit: Painostetaan Euro NCAP laajentamaan nykyisiä jalankulkijoiden turvallisuuteen keskittyviä törmäystestejä kattamaan myös pyöräilijät. Tutkimuksilla on osoitettu, että korin ulkopuolisilla air bageilla auton etuosassa voidaan välttää vakavia loukkaantumisia ja pyöräilijöiden liikennekuolemia.

4) Pyöräily ja puhdas ilma: Vaaditaan Euroopan komissiota tekemään lakialoite, joka rajoittaa mopojen hiukkaspäästöjä.

5) Polkupörien madallettu arvonlisävero: Kannatetaan polkupyörien, varaosien ja polkupyörän huoltotoimintaan matalampaa ALV-prosenttia.

6) Cycling in the Action Plan on Urban Mobility: At this point, there is no European bicycle policy in place. The Action Plan could be the starting point if it contains the ECF key demands (7-10):

7) European Bicycle Officer: Create this position within the European Commissions, preferably at DG TREN. Cycling has many angles and therefore needs a coherent approach.

8) Statistics on cycling: Set up a project on thorough research, data and statistics on cycling in Europe. This is the basis for good policy.

9) 10% for cycling: Spend 1 € out of 10 € of all EU infrastructure financial resources on cycling.

10) Clear objectives: Set clear objectives for the modal share of cycling and for cyclists' safety.