Helsingin vilkkuvat pyöräilijät

Liikenteessä-blogissa kirjoitettiin pari kuukautta sitten polkupyörien valoista. Värillisiä etuajovaloja en ole vielä Helsingissä nähnyt, mutta muuten LED-valaisimet ovat kovasti suosiossa. Eikä ihme, sillä samoilla paristoilla riittää valoa monta kertaa pidempään perinteisiin polttimoihin verrattuna.

Lähes jokaisessa LED-valaisimessa tuntuu olevan vilkkuvalotoiminto. Helsingissä pyöräilijät tuntuvatkin sitä käyttävän ahkerasti. Kuten Liikenteessä-blogi toteaa, tieliikenteessä vilkkuvalot on kuitenkin varattu ainoastaan hälytysajoneuvoille (Liikenteessä-blogin kommenteissa tarkempaa keskustelua tuosta). Miksi myös erityisesti pyöriin tarkoitetuissa valaisimissa tällainen ominaisuus on yleinen jos se kerran on laiton?

Ledivalaisimien pienempiä klipsiversioita kiinnitetään myös joskus lampunkorvikkeeksi kypärän lippaan tai takin rintaan. Tuollainen kiinnitystapa vaikeuttaa vastaantulijan etäisyyden ja koon arviointia.

Toivottavasti LED-valaisimien yleistyessä pyöräilijät oppivat olemaan koskematta siihen vilkkunappiin. Ja joka tapauksessa, mikä valo tahansa on vaikeissa olosuhteissa parempi ratkaisu kun ilman mitään valoa polkeminen.

Arkipyöräilyn suosio kasvaa vauhdilla

Pyörämatkailu ja etenkin arkipyöräily kasvavat Suomessa.

Keski-Euroopassa pyörämatkailu kasvaa kovaa vauhtia. Suomessakin tästä ilmiöstä on jo merkkejä, vaikka Turun saaristoa lukuun ottamatta siihen liittyvä toiminta on vielä pientä ja jäsentymätöntä. Matkailun edistämiskeskus tarkastelee tätä elinkeinotoiminnan näkökulmasta pyörämatkailun kehittämisstrategiassaan.

Arkipyöräily on kasvanut erityisen selvästi pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi Helsingin niemelle kulki laskentapisteiden ohi 10000 pyöräilijää vuonna 1990, 15300 vuonna 1998, ja 23900 vuonna 2008. (lue lisää)

Tampereen ja Turun kokoisissa kaupungeissa matkat ovat pitkähköjä ja julkinen liikenne hyvin toimivaa, ja näyttää siltä että ne ovat vähän väliinputoajan asemassa pyöräilyn näkökulmasta.

Seuraavan kokoluokan kaupungeissa kuten Jyväskylässä, Porissa ja Oulussa on sitten taas aktiivisempaa pyöräilyn osalta.

Tieto pyörämatkailusta ja arkipyöräilystä on sirpaleista ja yhteismitatonta. Laskentaan perustuvaa dataa on isommissa kunnissa, mutta sen tulosten sovellettavuus muihin ympäristöihin ja yhdyskuntiin on heikko.

Näitä tietoja olen koonnut kaivelemalla nettiä (esim. YTV, MEK, TTY) ja soittelemalla TKK liikennetekniikan, TTY:n tiedonhallinta ja logistiikan sekä Ellare Oy:n asiantuntijoille.

Esko (teksti julkaistu tänään myös omassa blogissani)

Fillariparkkeja

Espoon kaupunginsuunnittelulautakunnan tuore jäsen Jussi Holma ehdotti blogissaan seuraavaa:

21.10.2008

Fillariparkki

Keskustelin eräiden ystävieni kanssa näistä liikenneruuhkista ja joukkoliikenteestä. Nykyään paljon vaaditaan sitä, että pitäisi saada enemmän bussivuoroja joka paikkaan sekä aina vaan lähemmäs ihmisiä. Varmasti moniin paikkoihin se bussilinja pitäisi saada, missä sitä ei vielä ole, mutta voitaisiinko entistä enemmän käyttää polkupyörää? Vielä silloin, kun itse kävin peruskoulua ja lukiota, 5-10 kilometrin koulumatkoja kuljettiin polkupyörillä. Minulla on monia ystäviä, jotka ajavat työmatkoja polkupyörillä. Monet haluaisivat tehdä siten, että pyöräilevät juna-asemalle ja jättävät pyörän parkkiin ja jatkavat junalla esim. Helsingin keskustaan. Miksi vain harva sitten toimii näin? Siksi, että on iso riski jättää se kallis maastopyörä johonkin juna-asemalle, josta se voidaan helposti varastaa tai se voidaan vääntää mutkalle.

Ystäväni heittivät hienon idean, joka sai kannatukseni. Rakennetaan juna-asemienn välittömään läheisyyteen fillari-parkkihalli, josta voi ostaa omalle polkupyörälleen parkkipaikan. Ajatellaanpa esimerkiksi, että voisi pyöräillä esim Jupperista Leppävaaran asemalle ja jättää fillari parkkiin ja jatkaa junalla keskustaan. Ajatus jalostui vielä siten, että fillariparkissa olisi aamu kuuden ja kahdeksan välillä sekä vaikka iltapäivällä 15-18 välillä "narikkavahti, jolle voisit nopeasti jättää polkupyörän vietäväksi parkkiin. Muina aikoina voisit käydä hakemassa oman polkupyörän, 24h. Hinnoittelu voisi olla esimerkiksi 100€/vuosi, jota vastaan saa avaimen fillariparkkiin. Fillariparkin yhteydessä voisi olla myös polkupyöräalan lisäpalveluja tarjoavia yrityksiä esim. korjaamoja ja varaosamyymälöitä.

Tämänhän ei tietenkään tarvitse välttämättä olla kokonaisuudessaan kaupungin tarjoama palvelu, mutta kaupunki voisi tukea tämän tyyppistä ideaa mm. osoittamalla juna-asemien läheisyydestä rakennuspaikan fillariparkille.

Tehdään tästä taas yksi elinkeino ja jälleen saadaan lisää yrityksiä Espooseen.

jussi

Pyöräily valtuustokauden 2009-2012 valtuustostrategianeuvotteluissa

Pyöräilytyöryhmän puheenjohtajana sain avustuspyynnön ja ajattelin vastata kysymykseen näin julkisesti. Keltaisella pohjalla kysymyksen esittäjä, valkoisella omat kommenttini.

Mietimme Hevin ilmastotyöryhmässä tavoitteita valtuustokauden 2009-2012 valtuustostrategianeuvotteluihin. Minä kokoan ehdotuksia liikenteen osalta. Olisi hienoa, jos pyöräilyryhmän puheenjohtajana ehtisit kommentoida listaa kevyen liikenteen osalta. Näkökulma on siis CO2-päästöjen vähentämisessä. Onko teillä noussut esiin joitakin muita hyviä ehdotuksia, mitä tässä ei ole mainittu? Mitkä tavoitteet kannattaisi mielestäsi nostaa keihäänkärjiksi, ts. niissä olisi hyvä kustannus-hyöty-suhde ja mahdollisuus mennä neuvotteluissa läpi?

Yleisesti ottaen pyöräilyä voi lisätä parhaiten turvallisen ja sujuvan pyäräilyverkoston kehittämisellä. Kaikki promoaminen, pyöräkeskukset, parkkipaikat, suihkut, kaupunkipyörät, työsuhdepyörät, tapahtumat, portaalit jne. ovat ihan hyviä lisukkeita, mutta turhia, mikäli ihmiset eivät koe pyörää miellyttäväksi ja turvalliseksi tavaksi siirtyä paikasta toiseen.

Pyöräilyn turvalisuutta ja sujuvuutta voidaan lisätä resursoimalla kevyen liikenteen väylien kunnostukseen ja suunnitteluun, sekä yleisesti liikennesuunnittelun keinoin rauhoittamalla kaupunkiliikennettä. Aina ei tarvitse olla pyörätietä, matalat nopeusrajoitukset pyörien ryhmittymisalueet ja pyöräkaistat ovat paljon halvempia ratkaisuja.

Tässä jotain listaa muista pyöräilijöitä kiinnostavista asioista, en nyt osaa miettiä keihäänkärkiä, vaan lista on sekaisin siltä osin:

Pyöräilijöille keskustaan palvelukeskus. Edistäisi kevyttä liikennettä, tarjoaisi pyörien huoltopalveluja, reittiopastusta ja turvalliset säilytystilat pyörille. (Tällainen kai jo suunnitteilla?)

Suunnitteilla on ei kannata pitää vaatimuksena, jos sen takia strategiakädenväännössä menetetään jotain uutta pyöräilyaiheista, jota ei muuten tulisi.

Turvallisia ja viihtyisiä pysäköintipaikkoja pyörille lisättävä koko kaupungin alueella, erityisesti juna-ja linja-autoasemilla.

Pyörien pysäköintipaikkoja tarvitaan kaikkialle, ei vain liityntäpysäköintiä. Itseasiassa liityntäpysäköinti on monissa paikoissa, kuten juna-asemilla jo ihan ok, mutta esim. kauppojen ja ostoskeskusten ympäristössä asiaa voisi parantaa. Yksi keino olisi, että Rakennusvirastolla olisi riittävän reipas pyörätelinebudjetti ja kauppiaat voisivat pyytää pyörätelinettä liikkeensä eteen kaupungin omistamalle katualueelle. Kampi keskuksessa kävin keskustelemassa asiasta vastaavan kanssa ja hän sanoi, että he ottaisivat milellään joka sisäänkäynnille pyörätelineet ja vastaisivat niiden ylläpidosta, mutta katu on kaupungin ja he olivat joutuneet käymään hirveän väännön kaupungin kanssa aikanaan, että edes Narinkkatorille saatiin telineet.

Kaupungin työpaikoille turvalliset pyörien säilytyspaikat ja viihtyisät suihku- ja pukeutumistilat pyöräilijöille.

Hyvä idea: koulut, kaupungin palvelupisteet ja kaupungin työpaikat voisivat olla hyviä kohteita pyörätelineille ja suihkuille.

Mitoitusnormit pyörien säilytyspaikoille liike-, palvelu- ja työpaikkarakennusten kaavoituksessa sekä uusille asuinalueille. Kaavoituksessa suosittava hyviä kevyen liikenteen yhteyksiä asemille, palveluiden luo ja pysäkeille.

Itsestäänselvää kamaa! Kaavoituksessa voisi suosia piha- ja hidaskatuja, joilla kulkee pyörät ja asukkaiden autot se, että pyörillä pääse läpi, mutta autoilla ei läpiajoa.

Pyörien kuljetuksen joukkoliikennevälineissä oltava maksutonta ja helppoa

Tottakai, mutta tämä ehdotus on niin lavea ja suuri, ettei se millään mene monoliittisena läpi. Asian eteen on tehtykin jo, mutta vaatimusta voisi konkretisoida kattamaan junien lisäksi myös uudet linja-auto ja raitiovaunu kalustohankinnat. Vanhoihin dösiin ja sporiin on kai aika vaikea saada pyöriä mukaan.

Kaupunkipyörät uusittava/kunnostettava ja niitä lisättävä (tämä oli kaupungin energialinjausraportin mukaan jo selvityksessä)

Tämä asia on liikkunut eteenpäin kyllä. Pyöräilyryhmässä olemme olleet välillä vain vähän huolissamme siitä, että tehdäänkö se tällä kertaa kunnolla se. kaupunkipyörien määrän lisäksi panostetaan merkittävästi myös kaupungin pyöräilyoloihin, kuten Pariisissa.

Lisäisin listaan myös:
Pyöräteiden auraaminen ja talvipyöräilyolojen parantaminen ei ole varman keinoista halvimpia, mutta nykyään, kun talvet ovat leutoja niin on valtava potentiaali vähentää CO2-päästöjä pidentämällä jo pyöräilevien pyöräilykautta.

Työsuhdepyörät kaupungin työntekijöille, kustannusajattelussa työsuhdepyöriä on vastustettu, kun ajatellaan, että jos yhdelle laitokselle esim. Helsingin Energialle annetaan oikeus työsuhdepyöriin, niin sitten kaikille pitäisi antaa ja se maksaisi X euroa kertaa kaupungin työntekijöiden lukumäärä. Tässä menee pieleen, koska todellisuudessa, vaikka kuinka toivoisimme niin vain pieni osa hyödyntäisi edun, joten kulupuoli tulee laskea siltä kannalta, hyötynä työntekijöiden terveys, vähentyneet sairauspoissaolot ja liikenne. Näkökulmia työsuhdepyöräilyyn

Arhimäki aloitteessaan ehdotti Tukholmasta tuttuja pyörien pumppuasemia eripuolille kaupunkia, olisivat varmaan halpoja. Pumppaus ei toki auta, jos teille levitetään kumit puhkovaa sepeli-sapelia.

Autojen pysäköinninvalvonta pyöräteillä.

Pyöräilypoliittinen ohjelma

Aletaanko kirjoittamaan pyöräilypoliittista ohjelmaa? Tästä on ollut puhetta aikaisemmin ja nyt tuntuisi, että löytyi sopiva yhteiskirjoitustyökalukin, nimittäin MixedInk

Näkökulmia työsuhdepyöräilyyn

Työsuhdeauto on suomalaisessa yhteiskunnassa pitkäikäinen ja harvinaisen suosittu ilmiö. Siihen nähden on ihmeellistä, että työsuhdepolkupyörä on Suomessa konseptina keksitty vasta hiljattain. Tässä blogissa työsuhdepyöräilyä käsiteltiin lyhyesti viime syyskuussa. Olen itse saamassa piakkoin työsuhdepyörän käyttööni, ja siksi aihe on mietityttänyt.

Työsuhdepyörän ideana on, että työnantaja hankkii määräaikaisella leasing-sopimuksella polkupyörän työntekijänsä käyttöön. Sopimukseen kuuluvat myös lisävarusteet ja määräaikaishuolto. Työnantaja maksaa leasing-maksun työsuhdepyöräyrittäjälle ja työntekijä verotuksessaan verotusarvon. Työnantajan omista käytännöistä on kiinni se, kenelle ja millä ehdoilla tämä etu annetaan - onko se esimerkiksi vaihtoehtoinen työsuhdeautolle.

Maksut ja verotusarvot ovat murto-osa työsuhdeautojen vastaavista. Silti pyörän verotusarvo on 30-50 euroa kuussa josta tulee työntekijälle veroprosentista riippuen noin reilu satanen vuodessa maksettavaa. Toisaalta usean sadan euron arvoisesta pyörästä tuo ei ole paljoa, varsinkin kun huollot kuuluvat hintaan. Vanhalla perusfillarilla ajelevalle voi tuo etu tulla liiankin kalliiksi, varsinkin jos etu uhkaa kasvattaa veroprosenttia.

Perinteisesti arkipyöräilyssä on vahva ekologinen vire. Siihen kuuluu osaltaan se, että pyörää huolletaan ja kunnostetaan itse ja näin pidennetään sen käyttöikää. Tähän ajatukseen verrattuna aina kahden vuoden välein saatava tuliterä työsuhdepyörä huoltoineen saattaa tuntua ristiriitaiselta. Kaikilla ei kuitenkaan ole aikaa eikä osaamista pitää itse kunnossa pyöräänsä. Kahden vuoden käytön jälkeen pyörä on varmasti vielä käyttökelpoinen, jolloin työntekijä voi sen lunastaa tai yrittäjä myydä sen muualle eteenpäin.

Työsuhdepyöräilyn kaltaisia uusia konsepteja tarvitaan varmasti siihen että työmatkapyöräily yleistyisi merkittävästi. Ehkä myös työnantajat ottavat tällaisen tuotteistetun palvelun vakavammin. On kiinnostava nähdä, miten työnantajat ottavat työsuhdepyörää etupaketteihinsa ja miten edun käyttäjät sen kokevat. Ehkä jollain blogin lukijoista on työsuhdepyörä jo käytössä?