Näkökulmia työsuhdepyöräilyyn

Työsuhdeauto on suomalaisessa yhteiskunnassa pitkäikäinen ja harvinaisen suosittu ilmiö. Siihen nähden on ihmeellistä, että työsuhdepolkupyörä on Suomessa konseptina keksitty vasta hiljattain. Tässä blogissa työsuhdepyöräilyä käsiteltiin lyhyesti viime syyskuussa. Olen itse saamassa piakkoin työsuhdepyörän käyttööni, ja siksi aihe on mietityttänyt.

Työsuhdepyörän ideana on, että työnantaja hankkii määräaikaisella leasing-sopimuksella polkupyörän työntekijänsä käyttöön. Sopimukseen kuuluvat myös lisävarusteet ja määräaikaishuolto. Työnantaja maksaa leasing-maksun työsuhdepyöräyrittäjälle ja työntekijä verotuksessaan verotusarvon. Työnantajan omista käytännöistä on kiinni se, kenelle ja millä ehdoilla tämä etu annetaan - onko se esimerkiksi vaihtoehtoinen työsuhdeautolle.

Maksut ja verotusarvot ovat murto-osa työsuhdeautojen vastaavista. Silti pyörän verotusarvo on 30-50 euroa kuussa josta tulee työntekijälle veroprosentista riippuen noin reilu satanen vuodessa maksettavaa. Toisaalta usean sadan euron arvoisesta pyörästä tuo ei ole paljoa, varsinkin kun huollot kuuluvat hintaan. Vanhalla perusfillarilla ajelevalle voi tuo etu tulla liiankin kalliiksi, varsinkin jos etu uhkaa kasvattaa veroprosenttia.

Perinteisesti arkipyöräilyssä on vahva ekologinen vire. Siihen kuuluu osaltaan se, että pyörää huolletaan ja kunnostetaan itse ja näin pidennetään sen käyttöikää. Tähän ajatukseen verrattuna aina kahden vuoden välein saatava tuliterä työsuhdepyörä huoltoineen saattaa tuntua ristiriitaiselta. Kaikilla ei kuitenkaan ole aikaa eikä osaamista pitää itse kunnossa pyöräänsä. Kahden vuoden käytön jälkeen pyörä on varmasti vielä käyttökelpoinen, jolloin työntekijä voi sen lunastaa tai yrittäjä myydä sen muualle eteenpäin.

Työsuhdepyöräilyn kaltaisia uusia konsepteja tarvitaan varmasti siihen että työmatkapyöräily yleistyisi merkittävästi. Ehkä myös työnantajat ottavat tällaisen tuotteistetun palvelun vakavammin. On kiinnostava nähdä, miten työnantajat ottavat työsuhdepyörää etupaketteihinsa ja miten edun käyttäjät sen kokevat. Ehkä jollain blogin lukijoista on työsuhdepyörä jo käytössä?

Aloite työmatkapyöräilystä

Yksi viikko loskaa sai minut väliaikaisesti tottumaan bussimatkusteluun. Tämänaamuisen työmatkan bussissa käytin kuitenkin pyöräilyaktivismiin. Soitin Antero Naskilalle kaupunginsuunnitteluvirastoon ja kuulin mm. että kaupungilla on kehitteillä fillarihelsinki niminen portaali, joka on kuulemma "aika iso hanke". Hankkeen toteuttanee markkinointiviestintätoimisto image-match.

Yritin huonolla menestyksellä googlata ja kaupungin sivuilta etsiä jotain tiedonjyviä hankkeeseen liittyen. Haaviin tarttui kuitenkin seuraava oivallinen aloite, joka löytyy kaupunginvaltuuston päätöspöytäkirjasta 3.9.2008.

VT PAAVO ARHINMÄEN YM. ALOITE TYÖMATKAPYÖRÄILYN JA VAPAAAJAN FILLAROINNIN EDISTÄMISESTÄ
Khs 2008-1849

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:
“Työmatkapyöräilyä ja vapaa-ajan fillarointia pitää edistää Helsingissä. Se on selvä ympäristö- että terveyskysymys. Siksi fillarin selkään hyppäämisen kynnystä pitää madaltaa niin paljon kuin mahdollista.

Jotta pyöräily on sujuvaa ja viihtyisää, pitää kumien säilyä kovina. Helsinki voisikin ottaa mallia Tukholmasta, joka on asentanut kuuteen keskeiseen liikennepaikkaan polkupyörän pumppauskoneita. Esimerkiksi Slussenin pyöräpumppua käytettiin ensimmäisen kolmen kuukauden aikana yli 15 000 kertaa.

Myös Helsingin olisi syytä kokeilla tällaisia Tukholmassa tuttuja pumppuautomaatteja. Automaatit olisi syytä sijoittaa paikkoihin, joissa on paljon polkupyöräliikkeitä, esimerkiksi Rautatieasemalle, Sörnäisten Rantatielle, Pasilan asemalle jne. Me aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esitämmekin, että Helsingin kaupunki selvittäisi mahdollisuuden sijoittaa pyöräpumppuja polkupyöräliikenteen solmukohtiin.”

Tyypilliseen tapaan tämäkin tieto löytyy vain yhdestä pdf-dokkarista ja ainakaan minä en löytänyt mitään asiaan liittyviä päätöksiä. Saadaankohan niitä punppuasemia?

Työsuhdepyörä

Kuva: Seppo Leinonen

Käsittääkseni Bikeplanet on ainoa yritys Suomessa, joka tarjoaa yrityksille työsuhdepyöriä. Minua kiinnostaisi kuulla, miten tämä loistava liikeidea on syntynyt, onko mallia otettu kenties ulkomailta, miten homma on lähtenyt käyntiin (ehkä jotain tilastoja), mikä on ollut yleisesti vastaanotto (haasteet ja riemun hetket). Lähetin Bikeplanettiin kyselyn, josko joku heistä pääsisi pyöräilyryhmän järjestämään tilaisuuteen joskus kertomaan työsyhdepyörästä tai jos me voisimme mennä Bikeplanettiin haastattelelukäynnille. Pyyntöön vastattiin pikaisesti ja torstaina 11.9. olen menossa tapaamaan työsuhdepyörien markkinapäällikköä. Kerron kuulumisia täällä blogissa sitten.

Tarinaa ja käyttökokemuksia työsuhdepyörästä voi lukea Talouselämän artikkelista 23.3.2007.

Vinkkejä työmatkapyöräilyyn yleensä löytyy fillarilehden forumilta.