Kimppafillarointia työmatkapyöräilyn aloittamiseen

Muistelkaapas jokainen, miten itse olette aikanaan tullueet aloittaneeksi säännöllisen työmatkapyöräilyn?

Ainakin itselläni suurena vaikuttajana olivat muutamat opiskelukaverit, jotka sinnikkäästi polkivat kesät talvet Helsingin keskustan ja Otaniemen väliä. Jonkun aikaa menoa katselleena päätin kokeilla itsekin. Tällä tavalla hyvä tapa levisi sosiaalisten suhteiden välityksellä. Kentis organisoidut kimppapyöräilyt työkavereiden kesken voisivat olla hyvä tapa saada muutamat ihmiset kokeilemaan työmatkapyöräilyä. Idea tähän kirjoitukseen tuli tänään järjestettävästä valtakunnallisesta kimppakyytipäivästä.

Kyydit.net -kimppakyytipalvelu haastaa kaikki suomalaiset osallistumaan ensimmäiseen valtakunnalliseen kimppakyytipäivään perjantaina 19.9. Päivä järjestetään osana Euroopan Liikkujan viikkoa, jonka yhtenä tarkoituksena on saada ihmiset miettimään mahdollisuuksia korvata yksinautoilu.

Nyt on sopiva tilaisuus sopia kimppakyydistä sen naapurin, työkaverin tai puolitutun kanssa, jonka tiedät kulkevan omalla autollaan päivittäin lähes samoja reittejä kuin sinä. Lisää kyydin tarvitsijoita ja tarjoajia löydät maksuttomasta kimppakyytipalvelusta osoitteesta www.kyydit.net. Kyydit.net -kimppakyytipalvelu osallistuu päivään julkaisemalla Kimppakyyti -oppaan, jossa on ohjeet kyydin tarjoamiseen ja vastaanottamiseen sekä suosituksia toiset huomioon ottavaan kimppakyytiin.

Kimppakyyti on mukava tapa matkustaa ja se säästää ympäristön lisäksi rahaa. Hyppää kyytiin!

www.kyydit.net on maksuton valtakunnallinen kimppakyytipalvelu, jonka avulla kimppakyyti on helppo järjestää. Palvelu on perustettu yksityishenkilön toimesta vuonna 2007. Nykyään palvelua kehitetään hankkeella, jossa ovat mukana Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun ammattikorkeakoulu sekä helsinkiläinen Anadium Group Oy.

Kaupunkipyörä käyttöön pankkikortilla

(mielipidekirjoitus HS 15.9.2008)

Helsinki aikoo Helsingin Sanomien 12.9. mukaan investoida tuhanteen uuteen kaupunkipyörään kesällä 2010. Mallia otetaan ulkomailta, kuten Tukholmasta ja Pariisista, joissa on käytössä Helsinkiä huomattavasti toimivampi kaupunkipyöräjärjestelmä.

Pyörien käyttöehdot on kuitenkin mietittävä tarkkaan, ettei hyvää ajatusta pilata huonolla toteutuksella.

Matkakortti henkilötunnisteena on kelpo idea, mutta tämän lisäksi pyörä tulisi olla mahdollista ottaa käyttöön myös pankki-, luotto- tai maksukortilla. Käyttöönoton yhteydessä voidaan tehdä kortilta vaikkapa sadan euron varaus, joka perutaan heti pyörän palautuksen jälkeen.

Näin kaupunkipyörillä pääsisivät ajelemaan myös matkailijat sekä ne kaupunkilaiset, joilla ei ole käytössään henkilökohtaista matkakorttia.

Sen sijaan, että pyörät olisivat kokonaan ilmaisia kolmen tunnin aikarajoituksella, parempi idea voisi olla Pariisin malli, jossa ensimmäinen puoli tuntia on ilmaista ja tämän jälkeen pyörän käyttö tulee maksulliseksi.

Tämä kannustaisi asiakkaan palauttamaan pyörän telineeseen heti, kun sille ei ole enää tarvetta. Näin säästyttäisiin myös turhalta tarkastusmaksubyrokratialta.

Kaupunkipyörät ovat parhaimmillaan oleellinen osa joukkoliikennejärjestelmää ja erinomainen tapa myös matkailijoille tutustua kaupunkiin. Samalla ne voivat lisätä pyöräilyn suosiota ja kannustaa Helsinkiä ottamaan pyöräilijät nykyistä paljon paremmin huomioon kaupunkisuunnittelussa.

Siksi kaupunkipyöräjärjestelmästä on tehtävä mahdollisimman toimiva ja helposti saavutettava.

Erkki Perälä
Helsinki

Kampuspyörät

Kauppakorkeakoulun, TKK:n ja Taikin yhdistyessä Aalto-korkeakouluksi liikennöinti kolmen kampuksen välillä (Otaniemi, Kamppi ja Arabianranta) lisääntyy merkittävästi. Aalto korkeakoululla voisi olla sisäinen (kaupunki) kampuspyöräsysteemi, jossa esimerkiksi opiskelijakortilla tunnistautuen saisi alleen pyörän, jonka voisi palauttaa mille tahansa Aaltokampukselle. Huhujen mukaan myös Helsingin yliopistolla on joskus ollut ideoita vastaavan suuntaisesta pyöräilynedistämisestä kampusten välillä.

Käytännössä kampuspyörät voisivat olla yhtähyvin olla ylioppilaskuntien, kuin yliopistonkin hallinnoimia. Järjestelmä loisi positiivista imagoa korkeakoululle, opiskelijat saisivat käyttöönsä hyvän kulkupelin ja yliopisto voisi olla näyttämässä mallia muille kestävän kehityksen edistäjänä. Ongelmana on kampusten nykyinen sijoittuminen eripuolille kaupunkia. Polkeminen Otaniemestä Taideteolliseen korkeakouluun kestää lähes tunnin suuntaansa. Kauppakorkeakoulu taas sijaitsee ydinkeskustassa, missä polkupyörä ei valitettavasti pääse täysin oikeuksiinsa. Niillä, jotka liikkuvat noin pitkiä matkoja pyöräillen oman auton tai bussin sijaan, on mitä todennäköisimmin menopeli omasta takaa.

Paremmin kuin kampusten välisillä matkoilla, pyörät voisivat ehkä toimia liityntäliikenteenä esim. metrosemilta eri osiin kampuksia, tällöin tietysti myös kampusten väliset matkat onnistuisivat niille jotka sellaista haluavat. Lisäksi kampuspyörät palvelisivat erinomaisesti hyvin myös kampusten sisäistä ja lähialueille suuntautuvaa liikennettä, sekä mahdollistaisivat Teekkareille ehkä hieman turvallisuussyistä kyseenalaisen, mutta edullisemaan tavan palata keskustan riennoista kotiin viimeisen yöbussin mentyä.

Helsingissä HKL uudistaa parhaillaan kaupunkipyöräjärjestelmäänsä. Pyörien määrä lisääntyy ja pyöriä tulee olemaan laajemmalla kuin nykyisin. Yksi mahdollisuus olkisi liitää kampukset tiiviisti olemassaolevaan (siis uudistettuun) kaupunkipyöräjärjestelmään. Kampuspyrähankkeen (itsenäisen tai HKL:n hankkeen laajennuksen) yhteydessä olisi hyvä mahdollisuus kohdennetusti tarkistaa kampustenvälisten pyöräväylien taso ja tehdä parannuksia tarvittaessa. Samalla voisi perustaa lisää suihkutiloja kouluille opiskelijoiden käyttöön.

Kuljetusautojen huomioitava liikenteessä myös pyöräilijät

Jätin seuraavan juurtajaksavan palautteen Hartwallille, josta luvattiin olla yhteydessä lähipäivinä. Tästä voisi muokata vähän lyhyemmän ja käyttää vaikka pohjana muillekin isoille kuljetusyrityksiä työllistäville tahoille.

---CLIP---

Hei, tahdon tuoda tietoonne seuraavan ja toivon, että teette asialle voitavanne.

Ote tieliikennelaista:

"Tieliikennelaki, 27§

[...] ajoneuvon saa erityistä varovaisuutta noudattaen pysäyttää lyhyeksi ajaksi jalkakäytävälle ja pyörätielle ajoneuvoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten, milloin läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä. Pysäytetty ajoneuvo ei kuitenkaan saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista. Kuljettajan on tällöin pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä ja tarvittaessa siirrettävä ajoneuvo paikkaan, jossa se ei häiritse muuta liikennettä."

Kuljin tänään 10.9.2008 kello 16.40 Helsingin Mannerheimintiellä pyörätietä pitkin polkupyörällä työpaikalleni. Ravintola Iguanan (Mannerheimintie 12) edessä Hartwallin haalariin pukeutunut harmaan jakeluauton kuljettaja purki lastiaan siten, että hänen pakettiautonsa oli pysäköity keskelle pyörätietä. Loppuosan pyörätiestä täyttivät lastaamiseen käytetty kärry. Se oli asetettu paikalla kasvavan puun rungon viereen siten, että kiertääkseen ajoneuvon jalkakäytävää pitkin pyöräilijät eivät mahtunut kulkemaan puun ja kärryn välistä. Kiertääkseen esteen asianmukaisesti pyöräilijän tulee tällaisessa tilanteessa laskeutua pyörän selästä ja taluttaa pyöränsä jalkakäytävää pitkin. Arvatkaapa, kuinka moni pyöräilijä toimii näin? Tilannetta hankaloitti entisestään, että jalkakäytävä on tällä kohtaa hyvin kapea ja täynnä jalankulkijoita.

Tiedämme kaikki, että tätä tapahtuu joka päivä satoja kertoja ympäri Helsinkiä. Kirjoitan Teille, koska asia ei koskaan muutu miksikään ilman, että pyöräteille pysäköivistä kuljetusajoneuvoista vastuussa olevat yritykset ymmärtävät todella olevansa asiasta vastuussa. Yritysten on huolehdittava, etteivät heidän palveluksessaan olevat työntekijät aiheuta vaaraa liikenteelle ja riko lakia.

Tiedän, että kyseinen kohta Mannerheimintiellä on hankala kuljetusajoneuvoa purkavan kuljettajan näkökulmasta. Auton pysäköinti kauemmaksi ei juuri houkuta, eikä paikkoja liiemmälti ole. Tämä ei kuitenkaan anna aihetta olla pysäköimättä autoa lain mukaisesti siten, ettei se kohtuuttomasti haittaa sekä jalkakäytävällä että pyörätiellä kulkemista.

Pyydän erityisesti, että ette kohdista tätä palautetta yksittäiseen kuljettajaan. Syy ei ole hänen, vaan kyse on ennen muuta 1) puutteellisesta liikennesuunnittelusta, 2) tavarankuljetukseen vaadittavan ajokortin puutteellisista vaatimuksista ja 3) tavarankuljetuksista vastaavien yritysten vastuusta siitä, että heidän toimeksiannostaan tavaraa kuljettavat tahot huomioivat riittävästi myös polkupyöräilijät.

Toivon, että mietitte asiaa yrityksessänne ja ohjeistatte palveluksessanne olevia kuljettajia tarvittavalla tavalla. Suurena yrityksenä Hartwall voisi lisäksi harkita koulutuksen järjestämistä käyttämiensä kuljetusyritysten työntekijöille, jotta liikenne Helsingissä sujuisi kaikkien kannalta mukavammin, sujuvammin ja turvallisemmin. Helsingin polkupyöräilijät ry auttanee mielellään tällaisen koulutuksen järjestämisessä.

Parhain terveisin,

Martti Tulenheimo

Kenen kaupunki - kaupunkiliikkujien puheenvuoroja

Lauantaina 6.9.2008 klo 13-16. järjestettiin Vanhalla ylioppilastalolla keskustelutilaisuus, jonka tavoittena oli löytää konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia keinoja Helsingin/pääkaupunkiseudun joukko-liikenteen, pyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden parantamiseksi. Oliko joku tämän blogin lukijoista paikalla ja voisi kertoa, missä mentiin?

Tilaisuuden järjesti Helsingin Yliopiston Maan Ystävät

Lisätietoja: www.kaupunkiliikkujat.fi

Työsuhdepyörä

Kuva: Seppo Leinonen

Käsittääkseni Bikeplanet on ainoa yritys Suomessa, joka tarjoaa yrityksille työsuhdepyöriä. Minua kiinnostaisi kuulla, miten tämä loistava liikeidea on syntynyt, onko mallia otettu kenties ulkomailta, miten homma on lähtenyt käyntiin (ehkä jotain tilastoja), mikä on ollut yleisesti vastaanotto (haasteet ja riemun hetket). Lähetin Bikeplanettiin kyselyn, josko joku heistä pääsisi pyöräilyryhmän järjestämään tilaisuuteen joskus kertomaan työsyhdepyörästä tai jos me voisimme mennä Bikeplanettiin haastattelelukäynnille. Pyyntöön vastattiin pikaisesti ja torstaina 11.9. olen menossa tapaamaan työsuhdepyörien markkinapäällikköä. Kerron kuulumisia täällä blogissa sitten.

Tarinaa ja käyttökokemuksia työsuhdepyörästä voi lukea Talouselämän artikkelista 23.3.2007.

Vinkkejä työmatkapyöräilyyn yleensä löytyy fillarilehden forumilta.

Säädöksiä pyörien ajovaloista muutettava ja valvottava

(Mielipidekirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 9.9.2008 otsikolla "Takavalotta pyöräilevälle tulisi antaa sakot")

Kuva: tnarik

Taksinkuljettaja Heikki Saarialho nosti tänään ansiokkaasti esille Helsingin Sanomissa keskeisen pyöräilijöiden turvallisuutta heikentävän tekijän, ilman valoja pyöräilyn.

Pimeässä valotta ajava pyöräilijä altistaa itsensä hengenvaaraan ja laiminlyö samalla kaikkien muidenkin liikenteessä olevien turvallisuuden.

Saarialho mainitsee kaksi syytä valojen käyttämättömyydelle: valojen käyttökulttuurin höltymisen ja puutteellisen lainvalvonnan. Molemmissa arvioissa lienee perää. Erityisesti jälkimmäistä on mahdollista parantaa nopeasti, minkä myötä myös ajokulttuuri varmasti paranisi.

Moni pyöräilijä ei ajattele asiaa, koska luulee valojen käytön olevan vapaa-ehtoista. Lain mukaan polkupyörässä tulee olla eteenpäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa näyttävä valaisin. Pyörässä saa olla taaksepäin punaista valoa näyttävä valaisin.

Takavalon osalta laki on Suomessa puutteellinen: polkupyörän punaisen takavalon pitäisi olla mm. tanskalaisen lainsäädännön tapaan pakollinen. Lisäksi vilkkuvan takavalon käytön pitäisi olla sallittua. Lakia tulisi näiltä osin viipymättä muuttaa.

Tanskassa poliisi myös valvoo tehokkaasti valojen käyttämistä. Ilman etu- tai takavaloja ajamisesta rapsahtaa 65 euron sakko. Kuriositeettina mainittakoon, että opiskelijat saavat sakosta 50 % alennuksen :).

Kaupasta saa pyöränvalon halvimmillaan eurolla. Kaksi euroa ei ole kallis hinta turvallisesta liikenteestä. Voimakkaammat valot maksavat enemmän, mutta perusmallikin takaa pimeällä ajoissa havaituksi tulemisen.

Martti Tulenheimo
Helsinki

Su 7.9. klo 13-15 pyöräilytapahtuma Töölönlahden puistossa

Su 7.9. klo 13-15 pyöräilytapahtuma Töölönlahden puistossa

Kaikki joukolla paikalle

Teemme kevyen syyshuollon pyörällesi ja pieniä korjauksia, kuten kumin paikkauksia.

Samalla keskustelemme pyöräilyn edistämisestä Helsingissä ja keräämme ylös konkreettisia ideoita pyöräilyn helpottamisesta. Tule kertomaan näkemyksesi! Tarjolla lämmintän mehua ja yhdessäoleskelua vapaapäivän kunniaksi.

Tilaisuuden järjestävät vihreiden kunnallisvaaliehdokkaat Jehki Härkönen, Riikka Henttonen, Emma Kari ja Laura Nordström. (www.jehki.net, www.emmakari.fi, www.lauranordstrom.fi)

Pyöräilyn ei tarvitse loppua kesään!

Tarkka paikka: nurmikenttä lähellä vettä ja rantapyörätietä, UKK-patsaalta alas kohti rantaa

Säävaraus eli jos sataa, jäämme sisälle juomaan teetä.

Pasilan pyöräkaapit

Lukiessani YTV:n kevyen liikenteen strategiaa huomioni kiinnittyi polkupyörien liityntäpysäköinnistä puhuttaessa termiin "Pasilan pyöräkaapit". Itse olin joskus ohi kulkiessani hämmästellyt kaappeja ymmärtämättä lainkaan niiden takoitusta, mutta nyt valkeni. Kävin katsomassa kaappeja lähempää ja nappasin niiden ovesta sähköpostiosoitteen, josta saa lisätietoa kaappeihin liittyen. Lähetin seuraavanlaisen kyselyn osoitteeseen: jopo@ltcon.fi

---clip---

Hei,

Olen Helsingin vihreiden pyöräilytyöryhmän puheenjohtaja ja tämän toimen
puitteissa kiinnostunut Pasilan asemalla olevista pyöräkaapeista. Tämän
sähköpostiosoitteen nappasin kaapin ovaesta.

Onko teiltä mahdollista saada jotain tietoa pyöräkaappien suosiosta, vai
keneen kannattaisi olla yhteydessä?

---clip---

Oma intuitioni sanoo, ettei kaappeja varmaankaan kovin paljoa käytetä (elleivät kodittomat ole keksineet käyttää sateensuojana). Myös ote KSV:n esityslistasta vuodelta 2005 tukee tätä käsitystä:

Pukinmäen asemalla on kokeiltavana viisi avainlukituksella toimivaa pyöräkaappia ja Pasilan asemalla 10 matkapuhelimella toimivaa kaappia. Lisäksi erilaisia avaimella toimivia kaappeja on Espoossa ja Vantaalla ja nyt myös Keravalla. Myös pyöräkaappien käyttöaste on ollut matala.

Katsotaan, mitä kaappien herrat vastaavat, vai vastaavatko. Kuvia kaapeista löytyy Kuntalehden numerosta 9 vuodelta 2005 sivulta 39.

Keskustelutilaisuus pyöräilypolitiikasta

Todella kovatasoinen keskustelutilaisuus pyöräilypolitiikasta tiistaina 9.9.2008 klo 18-20 Uudella Ylioppilastalolla Aurora-salissa Mannerheimintie 5B 3krs. (käynti Manskulta luontaistuotekaupan viereisestä ovesta)

Paremmmin pyörivää maailmaa kehittelemässä mm.
Petri Sipilä, pj, Helsingin Polkupyöräilijät ry
Antero Naskila, liikenneinsinööri, Helsingin Kaupunki
Puhetta johtaa kaupunginvaltuutettu Kimmo Helistö
Paikalla vihreitä päättäjiä mm. kaupunkisuunnittelu-, rakennus-, joukkoliikenne-, liikunta- ja yleisten töiden lautakunnasta, sekä aktiivisia vihreitä pyöräilynedistäjiä.

Keskustelua mm. seuraavista teemoista:
-Miten kauniit juhlapuheet ja tavoitteet pyöräilyn kaksinkertaistamisesta Helsingissä siirretään osaksi kaupungin päivittäistä päätöksentekoa ja toimintaa.
-Kekseliäät ja rohkeat pyöräilyverkosto suunnitelmat: Miten tuotamme todella pyöräilyä tukevan kaupunkirakenteen. Pyöräparkkia, pyöräkaistaa, pyörien kuljetusmahdollisuuksia ja ... niin mitä?

Pohjiksi voi ottaa:
Helsingin pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelma
http://tinyurl.com/kaksinkertaistamisohjelma

YTV:n kevyen liikenteen strategiasuunnitelma
http://tinyurl.com/YTV-n-strategiasuunnitelma


Tule, mieluiten fillarilla.
Parkkitilaa autoille vähänlaisesti.
Eksyneet voivat soittaa Antti Poikolalle 044 337 5439


Tilaisuuden järjestää
Helsingin Vihreiden pyöräilytyöryhmä ja HYY:n vihreät.